Suomen Krikettiliitto perustettiin vuonna 1999 neljän jäsenseuran kesken, mikä merkitsi järjestäytyneen kriketin virallista alkua Suomessa. Tämä pieni mutta omistautunut yhteisö sai nopeasti vauhtia, ja vuonna 2000 Krikettiliitto jo hyväksyttiin Kansainvälisen krikettiliiton ICC:n (International Cricket Council) jäseneksi. Näin Suomen Krikettiliitto liittyi osaksi maailmanlaajuista krikettiperhettä.
Merkittävä virstanpylväs Suomen kriketille saavutettiin vuonna 2014, kun Keravan kansallinen krikettikenttä avattiin juhlavasti. Helsingistä hieman pohjoiseen sijaitseva kenttä tarjosi Suomen krikettiyhteisölle omistetun tilan sekä kotimaisten että kansainvälisten otteluiden järjestämiseen. Kenttä lisäsi myös lajin näkyvyyttä ja tukea ympäri maata, ja siten auttoi sitä saavuttamaan laajemman yleisön. Keravan kentän avaamisen myötä kriketti saavutti suuren suosion Suomessa, ja vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa oli yli 30 rekisteröityä krikettiseuraa ympäri maata.
Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2025 alussa Krikettiliiton jäsenseuroja on jo 38 ja uusia seuroja on jo hakemassa liiton jäsenyyttä. Keravan kentän lisäksi maassa on jo neljä muuta pysyvää krikettikenttää, joista kaksi toimii yhdessä jalkapallon kanssa nurmella. Lisäksi Eerikkilän Urheiluopistoon valmistui keväällä 2020 pysyvä sisäharjoitustila talvikauden harjoitteluun.
ICC-jäsenyyden lisäksi Suomen Krikettiliitto on Suomen Olympiakomitean jäsen, mikä heijastaa liiton laajaa roolia suomalaisessa urheilukentässä. Vuonna 2024 kriketistä tuli jälleen olympialaji ja lajia pelataan Los Angelesin 2028 olympialaisissa. Tämä yhteys vahvistaa kriketin asemaa tunnustettuna ja arvostettuna lajina Suomessa, ja edistää pelin jatkuvaa kasvua ja kehitystä. Nykyään Krikettiliitto valvoo elinvoimaista yhteisöä, johon kuuluu lukuisia seuroja, pelisarjoja ja erilaisia kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on tukea niin pelaajia kuin seurojakin alkumetreiltä huipputasolle.
Suomen Krikettiliiton tarkoituksena on edistää krikettiä lajina mahdollisimman monelle suomalaiselle ja Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle kaikilla urheilun tasoilla sekä toimia yhteisenä linkkinä jäsenklubeilleen. Lisäksi liitto edistää ja valvoo lajin kehitystä maassamme ja edustaa Suomea lajin kansainvälisissä elimissä.
Liiton tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kokea liikunnan tuoma ilo lajin kautta mahdollisimman monelle väestöryhmälle ja näin edistää innokkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitää ja parantaa heidän liikkuvuuttaan. Työn erityinen painopiste on lasten ja nuorten ohjaamisessa lajin pariin.
Krikettiliitto saavuttaa tarkoituksensa järjestämällä krikettiin liittyviä koulutuskurssseja ja valmennusta, tukemalla krikettiklubien perustamista ja sisäistä kehitystä, järjestämällä kansallisia krikettikilpailuja kaikilla urheilun tasoilla, tukemalla kilpailuvapaata vapaa-ajan krikettiä sekä luomalla mahdollisuuksia kansainväliseen kilpailuun. Liitto myös rahoittaa ja julkaisee krikettiin liittyvää materiaalia, edustaa jäseniään ulkomailla ja ylläpitää yhteyksiä vastaaviin järjestöihin muissa maissa.
Kansallisena lajiliittona Krikettiliitto edistää krikettin etuja Suomessa ja valvoo, että liitto ja sen jäsenklubit noudattavat MCC (Marylebone Cricket Club), ICC, Suomen urheilulain ja -ohjeistusten sekä muiden urheilua ja liikuntaa valvovien elinten sääntöjä, määräyksiä, velvoitteita ja eettisiä periaatteita.
Krikettiliitto on sisällyttänyt krikettin eettiset arvot käyttäytymiskoodiin sekä sen alaisiin sääntöihin, jotka pohjautuvat käyttäytymiskoodiin. Krikettin henki, joka on määritelty Krikettisääntöjen esipuheessa, toimii ohjaavana periaatteena kaikissa krikettimatcheissa. Seuraaville alueille on luotu erityisiä sääntöjä:
–
tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet (Yhdenvertaisuus- ja Tasa-arvosuunnitelma) *
– Käyttäytymiskoodi ja Krikettin henki *
– Kurisääntöohjeet *
– Antidoping, rangaistukset dopingtilanteissa (Antidoping-ohjelma, Antidoping-säännöt)
– Ottelukorruptio (Antikorruptiosääntö)