enfi
enfi

Mitä kriketti on?

Mitä kriketti on?

Englannissa jo 1700-luvulla pelattu kriketti on tänä päivänä maailman toiseksi suosituin urheilulaji. Kriketistä on useita pelimuotoja, ja yksi näistä on T20-peli, joka kestää noin kolme tuntia.

Krikettijoukkue, syöttäminen, lyöminen, pelaaminen ja palaminen

Kriketti on pesäpallon etäinen sukulainen eli maila- ja pallolaji, joukkueessa on kentällä 11 pelaajaa. Pelissä on kaksi joukkuetta, joista kummallakin on yksi lyöntivuoro ja yksi ulkovuoro. Joukkueen kapteeni tekee pelin edetessä strategiset ja taktiset päätökset.

Tässä muutamia keskeisiä pelin ominaisuuksia: 

  • Krikettipallo syötetään maan kautta eli pompun kautta lyöjää kohti (vrt. pesäpallo tai baseball). Nopeimmat syöttäjät saavat palloon vauhtia jopa  150-160 km/h.

  • Lyöntivuorossa oleva pelaaja saa lyödä niin kauan, kunnes palaa (vrt. pesäpallossa palot tulevat joukkueelle). Palloa saa lyödä, mihin suuntaan tahansa ovaalinmuotoisella kentällä, myös taaksepäin. Laittomia lyöntejä ei ole.

  • Sisävuorossa olevalla joukkueella on lyöntialueella (myös ‘syöttökaista’) kaksi pelaajaa eri päässä kaistaa omalla pesällään; pelaajien lyöntijärjestys määräytyy pääasiassa sen mukaan, miten hyvin he lyödessään saavat juoksuja. Lyöjän tehtävä on sekä saada juoksuja että suojella mailalla pesän takarajalla olevaa kolmesta kepistä muodostuvaa hilaa. Jos hila “rikkoutuu”, lyöjä palaa ja hänen lyöntivuoronsa päättyy. Tilalle tulee uusi lyöjä.
    • Yksi juoksu muodostuu siitä, kun lyöntivuorossa olevat lyöjät vaihtavat pesiä. Pesien väli on 18 metriä, lyöntivuorossa olevat pelaajat juoksevat täydessä suojavarustuksessa ja mailojen kanssa tämän välin (vrt. pesäpallossa maila jätetään kotipesään). Neljän pisteen lyönti muodostuu siitä, kun pallo vierii tai pomppii kentän rajan yli, nk. pikkukunnari. Kuuden pisteen lyönti muodostuu, kun pallo lentää suoraan ilmassa kentän rajojen ulkopuolelle, nk. kunnarilyönti eli kutonen. Lisäksi lyöntivuorossa olevalle joukkueelle tulee lisäjuoksuja mm. liian leveistä syötöistä.

    • Ulkovuorossa oleva joukkue syöttää ja pyrkii polttamaan vastajoukkueen pelaajat. Kriketissä jokainen lyöjä palaa vain kerran, mikä eroaa pesäpallon kolme paloa/joukkue systeemistä. Polttamistapoja on useita, mutta yleisimmät on ottaa pallo kopiksi suoraan lyönnistä, ja toinen on saada lyöjän takana olevat hilat pois paikoiltaan eli “rikkoa” hila. Kriketissä ulkokenttäpelaajat ottavat palloa kiinni paljain käsin. Vain lyöjillä ja siepparilla on suojavarustukset.

  • Tuomareita (umpire) on pelin ajan kentällä kaksi. Yksi sijoittuu syöttäjän päähän syöttökaistaa ja toinen siepparin puolelle kohtisuoraan lyöjään nähden eli lyöjän pesäviivan kohdalle. 

Paras tapa tutustua krikettiin on päästä pelaamaan – sivuiltamme löydät tietoa tapahtumista, missä pääsee kokeilemaan lajia! Toiseksi paras tapa on katsoa nämä kansainvälisen krikettiliiton videot eri pelitilanteista TÄSTÄ.

Erilaiset peliformaatit

Kriketistä on kehitetty erilaisia pelimuotoja riippuen olosuhteista, kuten missä peliä pelataan, ulkona vai sisätiloissa, ja kuinka monta syöttösarjaa (*) pelataan, sekä minkä tyyppistä palloa käytetään, kovaa vai pehmeää (mm. tennispallo). Suomessa yleisimmin ulkona pelattavat pelimuodot ovat T20 ja T10 sekä pidemmät, 40 syöttösarjan pelit.

* yksi syöttösarja (over) tarkoittaa kuuden laillisen syötön sarjaa; laittomia syöttöjä ovat esim. liian leveät syötöt.

– T20 eli Twenty20-pelit, jossa kummallakin joukkueella on yksi sisävuoro, joka on rajoitettu 20 syöttösarjaan. T20-pelimuodon peli kestää noin kolme tuntia ja yksi sisävuoro on noin 90 minuuttia. Tätä pelimuotoa pelaa kansainvälisesti myös Suomen miesten maajoukkue, The Bears eli Karhut.

– nopeatempoinen T10-peli eli Ten10 muodostuu 10 syöttösarjasta sisävuoroa kohti eli kuten T20-pelissä, kummallakin joukkueella on yksi sisävuoro. Koko T10-peli kestää noin 90 minuuttia. Kansainvälisesti tätä pelimuotoa voi seurata mm. eurooppalaisten seurajoukkueiden mestaruusliigan, ECL:n eli European Cricket Leaguen yhteydessä.

– OD eli One Day -pelit; Suomessa pelataan myös 40 syöttösarjan pelejä. Nämä pelit kestävät taukoineen noin seitsemän tuntia eli nimensä mukaisesti yhden päivän. Kumpikin joukkue syöttää 40 syöttösarjaa, ellei joukkueen kaikkia pelaajia polteta ennen kuin kaikki sarjat on syötetty. Kansainvälisesti viralliset OD-pelit muodostuvat 50 syöttösarjasta; tästä pelimuodosta on olemassa oma, erillinen MM-turnauspolku.

Kaikissa kriketin pelimuodoissa, se joukkue voittaa, jolla on pelin päättyessä enemmän juoksuja.

 

CRIIO-kriketti

Kansainvälisen krikettiliiton (International Cricket Council, ICC) tuella on kehitetty ”joka paikan kriketti” eli yksinkertainen pelimuoto, jota voi pelata missä vaan ja milloin vain, ja vaikka muokata muutenkin tilanteeseen sopivaksi. Tämä muoto on saanut nimekseen CRIIO cricket.

 

CRIIIO-välineinä voi käyttää mitä tahansa saatavilla olevia litteitä mailoja tai vastaavia, ja pesän takarajan ”maalina” vaikkapa tuolia, mutta myös kevyitä, muovisia pelisettejä on saatavilla. Criiio-ohjelma sisältää myös valmiiksi suunniteltuja 60 minuutin tuntisuunnitelmia, joita kuka tahansa liikunnan ja urheilun ohjaamisen kanssa tekemisissä ollut henkilö voi hyvin ottaa käyttöön – kunhan osaa jonkun verran englantia (käännösprosessi suomeksi on vasta tulossa).

 

Tämä pelimuoto sopii niin koulujen liikuntatunneille kuin kaveriporukoiden höntsäilyyn, joten eikun kokeilemaan!

Näistä linkeistä pääsee tutustumaan tähän pelimuotoon paremmin.

 

CRIIIO-ohjelman omat sivut:

https://www.criiio.com/

 

Dokumenttimuodossa Criiio-ohjelma:

https://resources.pulse.icc-cricket.com/ICC/document/2021/03/10/c76ad189-ccf3-4a6c-9be8-7306e2a7c789/ENG-Criiio-Cricket-Programme_Interactive_FA-2-.pdf

 

Street20-kriketti

Street20 kriketti on erittäin lyhyt versio kriketistä, jossa peli kestää 20 syötön verran, kokonaisuudessaan 15-20 minuuttia, joukkueissa on yleensä kuusi pelaajaa, mutta sitä voit mukauttaa vastaamaan käytettävissä olevien pelaajien määrää –> Street 20 rulesStreet20 scorecard

Suomikriketin lyhyt historia

Kriketillä on pidempi historia Suomessa kuin ehkä arvaatkaan. Ensimmäinen rekisteröity peli pelattiin vuonna 1953 Olympiastadionin viereisellä Töölön pallokentällä eli Bolliksella Helsingissä.  Myöhemmin 1960-luvulla pelikulttuuria piti yllä mm. Tapiolassa pelannut  Palmerston Society. Kriketin pelaaminen alkoi hiljalleen organisoitua 1970-luvulla, jolloin Suomen vanhin krikettiseura, Helsinki Cricket Club (HCC), aloitteli toimintaansa. Lopulta HCC, Turku Cricket Club, Stadin Kriketti Kerho (SKK) ja Vantaa Cricket Club päättivät viedä suomikriketin uudelle tasolle perustaessaan yhdessä vuonna 1999 Suomen Krikettiliitto ry:n.

Krikettiä Suomessa 1950- ja 70-luvulla, Yle Areena

Kansainväliset areenat

Suomikriketti on aina ollut kansainvälistä ja täällä on pelattu erilaisia maiden välisiä ystävyys- ja maaotteluita. Maajoukkue on osallistunut kansainvälisiin turnauksiin vuodesta 2000 säännöllisesti. 

Vuosina 2016 ja 2017 Krikettiliitto isännöi Keravalla Ruotsin ja Viron kanssa pelattua Nordic-Baltic Trophy -turnausta. Kesällä 2018 krikettimaajoukkue eli Karhut osallistui kaikkien aikojen ensimmäiseen ICC World Cup T20 European Qualifiers -karsintaturnaukseen Hollannissa 17 muun maan kanssa.  

Heinäkuussa 2019 Suomen Karhut matkasi Kööpenhaminaan pelaamaan T20I-ottelusarjan Svanholm Parkin krikettikentällä Tanskaa vastaan, ja elokuussa oli Suomella tilaisuus kutsua Espanja vierailulle samanlaisen T20I-ottelusarjan merkeissä. Suomi isännöi ensimmäistä kolmen ottelun sarjaa Keravalla, kun taas Espanjan isännöintivuoro siirtyi globaalien koronarajoitusten vuoksi myöhempään ajankohtaan. Toinen ottelusarja Tanskaa vastaan syksyllä 2020 jouduttiin perumaan niin ikään koronanpandemian vuoksi, samoin ensimmäinen huippuseurojen Euroopan mestaruusliiga, ECL, missä Suomellakin on edustuspaikka pedattuna. ECL oli tarkoitus pelata sekä kesäkuussa 2020 että 2021, mutta molemmat peruttiin.

Kotimainen liigakehitys

Liiton järjestämiä kilpailuita on pelattu 2000-luvun alusta lähtien. Viime vuosien aikana liigapelaaminen on keskittynyt lyhyempiin pelimuotoihin eli 20 ja 10 syöttösarjan liigoihin, T20 ja T10. Lisäksi Krikettiliitto järjestää 40 syöttösarjan liigaa, seurojen kakkosjoukkueiden omaa T20-liigaa, sofball-T10 liigaa sekä kilpailullisen toiminnan ulkopuolelle sijoittuvaa matalan kynnyksen harrastesarjaa. Sisäkrikettiliigaa pelataan talven aikana pääkaupunkiseudulla. Liiton avoimissa kilpailuissa ei ole sukupuolirajausta, mutta liitto järjestää myös erillisiä peliohjelmia nais– ja junioripelaajille.

Liiton kilpailutoiminnan kruunu on Krikettiliiga, jossa kahdeksan parasta seuraa kilpailee Twenty20–pelimuodon Suomen mestaruudesta. Krikettiliigan voitto avaa seuralle tien European Cricket League –turnaukseen.

Suomen Krikettiliitto on ollut heti alusta lähtien mukana usean lajin mestaruusottelut kokoavalla SM-viikolla. Sekä sisä- että ulkopelien krikettimestaruuksien otteluita on voinut SM-viikkojen aikana seurata paikan päällä, ja itse finaalit vaikka kotisohvalta, kun pelit on näytetty YLEn kanavilla.  Krikettiliitto aloitti vuonna 2017 krikettiotteluiden striimaamisen palvellakseen ottelunälkäistä krikettikansaa niin Suomessa kuin maailmalla. Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa, joissa päästiin koronakevään jälkeen pelaamaan krikettiliigaa (vain toisena Vanuatun jälkeen) vuonna 2020 – tämä nostatti liiton YouTube-kanavan katsojamääriä merkittävästi.