Suomen Krikettiliitto ry:n säännöt
Hyväksytty varsinaisessa liittokokouksessa 25.6.2020 ja rekisteröity 9.10.2020.
Muutettu ylimääräisessä liittokokouksessa 29.4.2023 ja rekisteröity 16.6.2023.
Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus
1. Yhdistyksen (jatkossa myös liitto) nimi on Suomen Krikettiliitto ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kriketin harrastusta mahdollisimman monien suomalaisten ja Suomessa oleskelevien henkilöiden keskuudessa lajin kaikilla tasoilla ja toimia nykyisten ja tulevien jäsenyhteisöjensä yhdyssiteenä. Lisäksi yhdistys edistää ja valvoo lajin kehitystä maassamme.
3. Tarkoitustaan liitto toteuttaa:
a) tekemällä kriketin alalla valistus- ja koulutustyötä Suomessa,
b) edesauttamalla uusien krikettiseurojen perustamista,
c) järjestämällä kansallista ja kansainvälistä kilpailutoimintaa kriketin kaikilla tasoilla sekä koordinoimalla osallistumista kansainvälisiin kilpailuihin,
d) laatimalla liiton järjestämissä kilpailuissa ja liiton toiminnassa käytettävät kilpailu-, käyttäytymis- ja kurinpitosäännöt, valvomalla sääntöjen ja määräysten noudattamista ja ratkaisemalla niitä koskevat erimielisyydet,
e) julkaisemalla ja kustantamalla krikettiaineistoa,
f) edustamalla jäseniään ulkomailla ja pitämällä yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin, ja
g) valvomalla kriketin etua kotimaassa sekä liittoa sitovien velvoitteiden ja sääntöjen noudattamista.
Liiton jäsenyys ja vuosimaksut
4. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä vain rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka sitoutuu noudattamaan liiton toimintasääntöjä ja alemman tasoisia sääntöjä.
Uudet jäsenet hyväksyy liiton hallitus.
Jäsenhakemus on jätettävä liiton hallitukselle kirjallisena ja siihen on liitettävä yhteisön säännöt sekä todistus rekisteröimisestä.
Liitolla voi olla kannatusjäseninä luonnollisia henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka maksavat liiton vuosikokouksen vahvistaman vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun maksaneet luonnolliset henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat kannattaa liiton toimintaa, voivat liittyä ainaisjäseniksi.
5. Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla erostaan kirjallisesti liittohallitukselle tai liiton puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka kuluessa eroamisesta on ilmoitettu. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle näistä säännöistä johtuvat taloudelliset velvoitteet eroamisvuodelta.
6. Liiton hallitus voi erottaa jäsenen liiton jäsenyydestä, ellei jäsen täytä näissä säännöissä sille määrättyjä velvoitteita ja noudata liiton tekemiä päätöksiä, tai jos jäsen muuten toimii liiton tarkoitusperiä vastaan tai liiton toimintaa vahingoittavalla tavalla.
Erottamispäätöksen katsotaan tulleen jäsenen tietoon viiden (5) päivän kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on postitettu jäsenelle kirjattuna kirjeenä. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti liittokokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi saannista.
Liiton hallitus voi erottaa jäsenen tai evätä tältä pelioikeudet liiton sarjoissa, jos jäsen ei ole hoitanut näiden sääntöjen mukaisia vuotuisia jäsenvelvoitteitaan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tätä ennen on jäsenelle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa.
7. Henkilö, joka on jatkuvasti ja pidemmän aikaa työllään edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, tai muuten toiminut liiton hyväksi, voidaan kutsua liittokokouksen päätöksellä liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi, tai liittohallitus voi myöntää hänelle liiton ansiomerkin. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.
8.Jäsenmaksun suuruuden määrää liittokokous vuodeksi kerrallaan erikseen kullekin jäsenryhmälle. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Liiton hallinto
9. Liiton hallintoelimet ovat liittokokous ja liittohallitus.
Liittohallituksen toimikausi on kolme vuotta limittyen siten, että ensimmäisenä vuonna erovuorossa ovat puheenjohtaja ja kolme muuta liittohallituksen jäsentä, toisena vuonna varapuheenjohtaja ja kolme muuta liittohallituksen jäsentä ja kolmantena vuonna kolme muuta liittohallituksen jäsentä. Erovuorossa olevien jäsenten toimikausi päättyy uudet jäsenet valinneeseen liittokokoukseen. Erovuorossa olevat jäsenet voidaan valita uudelleen.
Liittokokous
10. Liittohallituksen on toimitettava kokouskutsut varsinaisiin liittokokouksiin kirjeitse tai sähköpostitse vähintään kuusi (6) viikkoa ennen liittokokousta ja ylimääräisiin liittokokouksiin vähintään neljä (4) viikkoa ennen liittokokousta.
Jäsenten liittokokoukselle osoittamat aloitteet on toimitettava liitolle vähintään neljä (4) viikkoa ennen liittokokousta. Liiton sääntöjen muuttamiseksi tehdyt aloitteet on toimitettava liitolle vähintään kahdeksan (8) viikkoa ennen liittokokousta.
Liittokokouksen esityslista on lähetettävä jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.
Liittokokoukseen voi osallistua hallituksen näin päättäessä tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen.
11. Liittokokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni, jota käyttää jäsenen valtuuttama edustaja.
Äänioikeutta ei ole jäsenellä, joka ei ole hoitanut näiden sääntöjen mukaisia vuotuisia jäsenvelvoitteitaan seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
Kannatus-, ainais- ja kunniajäsenillä, sekä kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.
Liittokokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus liiton puheenjohtajalla, liittohallituksen jäsenillä, sekä liittohallituksen tehtäviinsä ottamilla toimihenkilöillä.
12. Liittokokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota liiton puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.
Henkilövaaleissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä. Muissa äänestyksissä suljettua lippuäänestystä käytetään kymmenen (10) läsnä olevan äänen sitä vaatiessa.
Mikäli ehdokkaita on useampi kuin yksi, tulee liiton puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan vaalissa valituksi henkilö, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, järjestetään liittohallituksen muista edustajista vaali henkilökohtaista enemmistövaalitapaa käyttäen. Edustaja voi kirjoittaa äänestyslippuun enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Kaikki äänestyslippuun kirjoitetut nimet ovat keskenään samanarvoisia. Valituksi tulevat ne ehdokkaat, jotka saavat eniten ääniä.
Mikäli liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, tai liittohallituksen muiden jäsenten vaalissa on ehdokkaita yhtä monta tai vähemmän kuin paikkoja, järjestetään vahvistusvaali, jossa ehdokkaan on saatava annetuista äänistä 50% + 1 tullakseen valituksi tehtävään.
Tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi.
13. Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain loka-marraskuussa. Kokous pyritään järjestämään silloin kun millään jäsenyhdistyksellä ei järjestettyä peliä tai muita tapahtumia.
Ylimääräisiä liittokokouksia pidetään, milloin liittokokous tai liittohallitus niin päättää tai mikäli 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti liittohallitukselta yksilöidyn asian tai asioiden käsittelyä varten. Kokouskutsu on tällöin lähetettävä kolmen (3) viikon kuluessa siitä, kun vaatimus on esitetty liittohallitukselle.
Liittokokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu ja edustettuna on vähintään yksi (1) ääni.
14. Varsinaisessa liittokokouksessa
Liittohallitus
15. Liiton hallitukseen, jota kutsutaan liittohallitukseksi, kuuluu liittokokouksen valitsema puheenjohtaja, jotka kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja, jota kutsutaan liiton varapuheenjohtajaksi, sekä yhdeksän muuta jäsentä. Liittohallitus voi määrätä jäsenilleen erityisiä vastuualueita.
16.Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hallituksen sihteerin kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Liittohallitus voidaan kutsua koolle painavan syyn vuoksi edeltävästä poikkeavalla aikavälillä, jolloin on kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenten mahdollisuuksiin osallistua kokoukseen etäyhteydellä. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä ja lisäksi hallituksen koko vahvuudesta vähintään puolet on läsnä.
Liittohallituksessa tulee päätökseksi mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi. Liittohallituksen kokouksessa on jokaisella liittohallituksen jäsenellä yksi (1) ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee liiton puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
17.Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja se hoitaa liiton asiat lain, näiden sääntöjen sekä liittokokousten päätösten mukaisesti. Erityisesti liittohallituksen tehtävänä on:
18. Liiton kilpailu- ja kurinpitosääntöjen rikkomisesta johtuvista rangaistuksista päätetään kulloinkin voimassa olevien alemman tasoisten sääntöjen mukaisesti. Tässä pykälässä mainituista päätöksistä saa valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle siten kuin siitä on erikseen määrätty alemman tasoisissa säännöissä.
Epäillyissä dopingrikkomuksissa kurinpitovaltaa käyttää 1.1. 2021 alkaen kulloinkin voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.
19. Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja joko yhdessä tai jompikumpi yhden muun liittohallituksen jäsenen kanssa.
Hallitus voi valtuuttaa yllä mainitun tai muun henkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin tai muun nimenkirjoittajan kanssa.
Tilit, tilintarkastus ja toiminnantarkastus
20.Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös jätetään liiton toimintakertomuksen, liittokokousten ja liittohallituksen kokousten kokouspöytäkirjojen ja muiden tarvittavien asiakirjojen ohella tilin- ja/tai toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen varsinaista liittokokousta. Tilin- ja/tai toiminnantarkastuskertomus toimitetaan liittohallitukselle viimeistään neljätoista päivää ennen varsinaista liittokokousta.
Sääntöjen muuttaminen, liiton purkautuminen, liiton lakkauttaminen
21. Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös tulee voimaan, jos muutosta on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.
22. Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden välein pidetyn liittokokouksen päätökset, joissa kummassakin on purkamista kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.
23. Jos liitto on päätetty purkaa, jaetaan jäljelle jääneet varat purkupäätöksen tehneen jälkimmäisen liittokokouksen määräämällä tavalla siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla edistävät kriketin kehitystä Suomessa.
24. Jos liitto lakkautetaan, on jäljelle jääneet varat käytettävä edistämään parhaalla mahdollisella tavalla kriketin kehitystä Suomessa.
Siirtymäsäännökset
25. Liittokokouksen 29.4.2023 hyväksymän liittokokoussyklin muutoksen johdosta liittokokouspäivänä istuvan liittohallituksen toimikautta jatketaan ensimmäiseen uuden syklin mukaiseen liittokokoukseen loka-marraskuussa 2023 asti.
26. Liittokokouksen 29.4.2023 hyväksymän limittäisiin kausiin siirtymisen johdosta vuoden 2023 varsinaisessa liittokokouksessa valitaan puheenjohtaja ja kolme muuta hallituksen jäsentä kolmivuotiskaudelle, varapuheenjohtaja ja kolme muuta hallituksen jäsentä yksivuotiskaudelle, sekä kolme muuta hallituksen jäsentä kaksivuotiskaudelle.