fi

Krikettiliiton Säännöt

Krikettiliiton Säännöt

Voimassaolevat säännöt: 09.10.2020 

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1.Yhdistyksen (jatkossa myös liitto) nimi on Suomen Krikettiliitto ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2.Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kriketin harrastusta mahdollisimman monien suomalaisten ja Suomessa oleskelevien henkilöiden keskuudessa lajin kaikilla tasoilla ja toimia nykyisten ja tulevien jäsenyhteisöjensä yhdyssiteenä. Lisäksi yhdistys edistää

ja valvoo lajin kehitystä maassamme.

3.Tarkoitustaan liitto toteuttaa:

a) tekemällä kriketin alalla valistus- ja koulutustyötä Suomessa,

b) edesauttamalla uusien krikettiseurojen perustamista,

c) järjestämällä kansallista ja kansainvälistä kilpailutoimintaa kriketin kaikilla tasoilla sekä koordinoimalla osallistumista kansainvälisiin kilpailuihin,

d) laatimalla liiton järjestämissä kilpailuissa ja liiton toiminnassa käytettävät kilpailu-, käyttäytymis- ja kurinpitosäännöt, valvomalla sääntöjen ja määräysten noudattamista

ja ratkaisemalla niitä koskevat erimielisyydet,

e) julkaisemalla ja kustantamalla krikettiaineistoa,

f) edustamalla jäseniään ulkomailla ja pitämällä yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin, ja

g) valvomalla kriketin etua kotimaassa sekä liittoa sitovien velvoitteiden ja sääntöjen noudattamista.

 

Liiton jäsenyys ja vuosimaksut

4. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä vain rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka sitoutuu noudattamaan liiton toimintasääntöjä ja alemman tasoisia sääntöjä.

Uudet jäsenet hyväksyy liiton hallitus.

Jäsenhakemus on jätettävä liiton hallitukselle kirjallisena ja siihen on liitettävä yhteisön säännöt sekä todistus rekisteröimisestä.

Liitolla voi olla kannatusjäseninä luonnollisia henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka maksavat liiton vuosikokouksen vahvistaman vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun maksaneet luonnolliset henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat kannattaa liiton toimintaa, voivat liittyä ainaisjäseniksi.

5. Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla erostaan kirjallisesti liittohallitukselle tai liiton puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka kuluessa eroamisesta on ilmoitettu. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle näistä säännöistä johtuvat taloudelliset velvoitteet eroamisvuodelta.

6. Liiton hallitus voi erottaa jäsenen liiton jäsenyydestä, ellei jäsen täytä näissä säännöissä sille määrättyjä velvoitteita ja noudata liiton tekemiä päätöksiä, tai jos jäsen muuten toimii liiton tarkoitusperiä vastaan tai liiton toimintaa vahingoittavalla tavalla.

Erottamispäätöksen katsotaan tulleen jäsenen tietoon viiden (5) päivän kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on postitettu jäsenelle kirjattuna kirjeenä. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti liittokokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi saannista.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen tai evätä tältä pelioikeudet liiton sarjoissa, jos jäsen ei ole hoitanut näiden sääntöjen mukaisia vuotuisia jäsenvelvoitteitaan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tätä ennen on jäsenelle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa.

7.Henkilö, joka on jatkuvasti ja pidemmän aikaa työllään edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, tai muuten toiminut liiton hyväksi, voidaan kutsua liittokokouksen päätöksellä liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi, tai liittohallitus voi myöntää hänelle liiton ansiomerkin. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

8.Jäsenmaksun suuruuden määrää liittokokous vuodeksi kerrallaan erikseen kullekin jäsenryhmälle. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

Liiton hallinto

9.Liiton hallintoelimet ovat liittokokous ja liittohallitus.

Liittohallituksen toimikausi on kaksi vuotta, ja se päättyy uuden liittohallituksen valinneeseen liittokokoukseen.

Liittokokous

10.Liittohallituksen on toimitettava kokouskutsut liittokokouksiin kirjeitse tai sähköpostitse vähintään neljä (4) viikkoa ennen liittokokousta.

Varsinaisen jäsenen, joka haluaa asian liittokokouksen esityslistalle, on tehtävä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

Liittokokouksen esityslista on lähetettävä jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.

Liittokokoukseen voi osallistua hallituksen näin päättäessä tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen.

11.Liittokokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni, jota käyttää jäsenen valtuuttama edustaja.

Äänioikeutta ei ole jäsenellä, joka ei ole hoitanut näiden sääntöjen mukaisia vuotuisia jäsenvelvoitteitaan seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Kannatus-, ainais- ja kunniajäsenillä, sekä kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.

Liittokokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus liiton puheenjohtajalla, liittohallituksen jäsenillä, sekä liittohallituksen tehtäviinsä ottamilla toimihenkilöillä.

12.Liittokokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota liiton puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

Henkilövaaleissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä. Muissa äänestyksissä suljettua lippuäänestystä käytetään kymmenen (10) läsnä olevan äänen sitä vaatiessa.

Mikäli ehdokkaita on useampi kuin yksi, tulee liiton puheenjohtajan vaalissa valituksi henkilö, joka saa yli puolet annetuista äänistä.

Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, järjestetään liittohallituksen muista edustajista vaali henkilökohtaista enemmistövaalitapaa käyttäen. Edustaja voi kirjoittaa äänestyslippuun enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Kaikki äänestyslippuun kirjoitetut nimet ovat keskenään samanarvoisia. Valituksi tulevat ne ehdokkaat, jotka saavat eniten ääniä.

Tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi.